Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

Ravuista ja ravustamisesta

Julkaistu 17.11.2015

LAINSÄÄDÄNTÖ

Rapu ja ravustus - lainsäädäntö + säädökset:

  • Ravustusaika:
    Luonnonvesissä ravun ja täpläravun ravustusaika on 21.7. (alkaen klo 12.00) - 31.10. Rapuja voidaan kuitenkin pyytää kasvatusaltaista ravun rauhoitusajan ulkopuolellakin eli ennen 21.7.
  • Alamitta:
    Ravulla ja täpläravulla ei ole lakisääteistä alamittaa. Yleisesti kuitenkin suositetaan, ettei alle 100 mm mittaisia rapuja pyydettäisi ruokaravuksi. Kauppiaat ja ravintoloitsijat eivät mielellään ota alle 100 mm mittaisia rapuja. Alamittaisia rapuja voidaan käyttää siirtoistutuksiin. Kalastusalueet voivat kuitenkin määrä toimialueelleen ravuille alamitan. Ravun pituus mitataan otsapiikin kärjestä pyrstön ulommaiseen reunaan.
  • Ravustusluvat:
    Kalastuksenhoitomaksu: Ravustajan tulee hankkia itselleen valtion kalastuksenhoitomaksu. Lisäksi ravustajan tulee lunastaa vesialueen omistajan lupa.  

 

  • Rapujen siirto / kuljetus:
    "Rapuja saadaan säilyttää sumpuissa tai muissa vastaavissa laitteissa vain siinä järvessä, joessa ja purossa, missä ne on pyydystetty, älköön näitä laitteita siirrettäkö vesistöstä tai sen osasta toiseen." Ravun siirtoon toiseen vesistöön tarvitaan siis alan viranomaisen lupa eli työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön luvan.
  • Rapurutto tuhoaa jokiravut
    Rapurutto tappaa jokiravut. Rapuruton leviämisen ehkäisemiseksi rapuja ei saa siirtää vesistöstä toiseen ilman varotoimia ja viranomaislupaa.  Täplärapuja ei saa siirtää vesistöihin jossa ei ole täplärapuja.  Täplärapujen siirtämisessä on oltava erittäin varovainen, sillä täpläravut voivat olla rapuruton kantajia ja suuri osa täpläravun luonnonkannoista on saanut ruttotartunnan. Myös kaikki pyydykset, pyyntivälineet ja veneet on puhdistettava siirryttäessä vesistöstä toiseen.
  • Pyydysten käsittely ja desinfiointi:
    Suositellut pyydysten käsittelymenetelmät rapuruton torjumiseksi:
       - Keittäminen kiehuvassa vedessä väh. 10 min. Varmista että välineet kestävät keittämisen.
       - Pakastaminen vähintään 1 vrk - 10 asteessa
       - Kuivaaminen saunassa 60 - 80 asteessa väh. 5 tuntia isot välineet ja 1 tunti pienet.
       - Väkiviinakäsittely esim. Sinolissa; väh. 30 min. liuoksessa (3 osaa Sinolia ja 1 osa vettä) väh. 20 min.
       - Formaliinikäsittely väh. 30 min. 4 %:ssa formaliini liuoksessa.
    Väkevää formaliinia saa apteekista - huolehti hyvästä tuuletuksesta käsittelyn aikana.

  •  Miten erotat täpläravun jokiravusta?

    Täplärapu on saanut nimensä saksen hangassa, ”peukalon” tyvessä olevasta vaaleasta laikusta. Todellisuudessa tämä laikku saattaa olla varsin huomaamaton tai puuttua lähes tyystin. Moni on ollut näkevinään laikkua etsiessään sellaisen jokiravun saksen hangassa. Jokiravun saksiraajan peukalon hangassa saattaa todella olla värillinen laikku, mutta se on voimakkaan punainen. Ja entäs, jos sakset puuttuvat kokonaan?

    Selkäpanssarin pinnan rakenne on varmempi tuntomerkki. Jokiravun panssari on karkea, nystermäpintainen. Se muistuttaa kananlihalle mennyttä ihmisihoa tai mannaryynivellin pintaa. Nystermät ovat selvimmin nähtävissä kyljissä, erityisesti kylkipanssarin alareunassa ja saksien ulkopinnalla. Täpläravun panssari on sileä. Siinä voi nystermien asemesta nähdä pienen pieniä painaumia, kuin neulan pistoja. Pinnan rakenne ja sen tapa heijastaa valoa on ehkä se piirre, johon molempiin lajeihin harjaantunut silmä lajityypillisen värin ohella ensimmäisenä kiinnittää huomiota.

    Ehdottomasti paras tuntomerkki on ravun päätä keskiruumiista erottavan kaulauurteen takareuna. Jokiravun kaulauurteen takana kummallakin kyljellä on rivi teräviä nystermiä. Niistä alin on niin teräväkärkinen, että se on helppo tuntea sormessaan, kun sivelee ravun kylkeä edestä taaksepäin. Täpläravusta nämä piikit puuttuvat. Piikkien esiintyminen tai puuttuminen on ainoa tapa erottaa nämä kaksi lajia jo aivan pieninä poikasina. Pienten jokiravun poikasten kaulauurteen takaiset, eteenpäin suuntautuneet piikit ovat neulan terävät.

  • Rapurutto

    - Täplärapu kestää rapuruttoa jokirapua paremmin. Myös terve yksilö voi olla rapuruton kantaja.
    - Rapu ei kestä rapuruttoa.


    - Linkki Eviran artikkeliin rapurutosta

    http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/kalat+ja+ravut/rapurutto/

  • Täplärapu Pyhäjoessa

    Täpläravun istuttaminen Pyhäjokeen on kielletty.

    Istutuskiellosta huolimatta Pyhäjoen vesistössä on tehty täplärapuhavaintoja ainakin Haapavedellä Haapajärvessä, Matkanivassa Pyhäjoessa ja Oulaisissa Pyhäjokeen laskevassa Piipsanjoessa.

    Pyhäjärvi ja lähes koko jokialue on rapuruton saastuttama (Eviran karttatieto 2015).

    Kaikista alueella tehdyistä täplärapuhavainnoista pyydetään ilmoittamaan Pyhäjokivarren kalastusalueen isännöitsijälle tai puheenjohtajalle (yhteystiedot aloitussivulla).