Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

 

Kalavesien hoito ja kunnostus

____________________________________________________________________________

SAP-Ohjelma

 

Salmon Action Plan-ohjelma on itämeren kalastuskomission ohjelma, jonka tavoitteena on itämeren entisissä ja nykyisissä lohijoissa saavuttaa puolet joen arvioidusta luontaisesta poikastuotannosta vuoteen 2010 mennessä. Suomessa ohjelman piiriin kuuluvat Tornionjoki, Simojoki, Kuivajoki, Kiiminkijoki ja Pyhäjoki. Tavoitteen saavuttamiseksi Pyhäjokeen alkoivat lohi-istutukset vuonna 1997. Suurimmat istutukset tehtiin viitenä ensimmäisenä vuonna

 

Seuraavassa taulukossa vuosien 2006-2008 istutukset 

 

Kalalaji Ikä Määrä
Lohi 1 v 190 526 kpl
Lohi 2 v 76 000 kpl
Meritaimen 1 v 19 526 kpl
Meritaimen 6 v 700 kpl
Kirjolohi 1-3 kg 11 475 kpl
Harjus 1 kes. 10 000 kpl

 

 

 

 

 

 

 

Kalastusalueen istutukset

Pyhäjoen tärkeimpiin kalastuskohteisiin istutetaan välille Kärsämäen Pappilankoski-Merijärven Pyhänkoski vuosittain 2000-3000 kg pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta. Taimenen osuus on noin 1/3 istukkaista. Runsaimmat istutukset kohdennetaan jokavuotiseen Pyhäjoen kalastuskauden avaukseen, joka toteutetaan optimi vesitilanne huomioiden yleensä  touko-kesäkuun vaihteessa.  

Joen luontaista harjuskantaa tuetaan vuosittain harjuksen poikasistutuksilla (10 000 kpl/v).

 

Hoidon tuloksia

 

Kalataloudellinen kunnostusohjelma 1994-2000

 

Pyhäjoen koskien kunnostuksissa tavoitteena on ollut ensisijaisesti virtakutuisten vaelluskalojen lisääntymis- ja poikasalueiden kunnostamisessa ja koskien monimuotoisuuden palauttamisessa. Toimenpiteissä on huomioitu eri virtaamatilanteet siten, että perattuun uomaan on tehty erilaisia kynnyksiä, suisteita, yksittäisiä kiviryhmiä. Koskiin on rakennettu eri kokoisille ja eri lajeille kalojen ja niiden ravintoeläinten elinalueeksi karikoita, louhikkoisia pohja-alueita, kostepaikkoja ja syvänteitä. Virtausta on levitetty myös koskien reuna-alueille. Lohikaloille on rakennettu kutusorakoita kyseisten lajien vaatimukset täyttäviin paikkoihin ja olemassa olevien kutupaikkojen määrä ja laajuus huomioiden. Pääperiaatteena on turvata jokaiselle huomattavalle koskijaksolle vähintään yksi arvokalojen lisääntymiseen sopiva kutualusta.

 

Kunnostustöissä on kiinnitetty erityistä huomiota työn ohjaukseen ja valvontaan sekä ideointiin paikan päällä, jotta on vältytty liialliselta kaavamaisuudelta ja kunkin kosken erityispiirteet  ja –mahdollisuudet huomioiden. Kalan kulkumahdollisuuksia on helpotettu rakentamalla kalatiet Joen alajuoksulle ja Pyhänkoskeen. Suiston kalaväylää on ruopattu: Pyhänkosken kalaporras 1994 ja Hourunkosken kalaportaat 1996.

 

Vireillä on joen yläosan ja joen yläjuoksun virtapaikkojen kalataloudelliset kunnostukset ja voimayhtiön velvoitteena rakennettava Haapakosken kalatie Haapavedellä. Kun nämä on tehty, niin vaelluskalat pääsevät esteettömästi nousemaan lähelle Pyhäjärveä Venetpaloon saakka.

 

Koskien kunnostukset ovat selkeästi parantaneet Pyhäjoen kalataloudellista tilaa. Runsaat ja monipuolisesti kiinnostavat kalastuskohteet ovat lisänneet kalastusharrastusta koko jokilaaksossa. Vapakalastuksen ja varsinkin perhokalastajien määrät ja saaliit ovat kunnostustoimenpiteiden ansiosta kasvaneet huomattavasti.

 

 

Pyhänkoskesta saatu taimenPyhänkoskesta saatu taimen

 

Pyhänkoskesta saatu taimen